Tutustu Lapsen oikeuksien viikkoon

Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, joka rakentuu lapsen oikeuksien päivän ympärille. Lapsen oikeuksien päivää vietetään Suomessa ja ympäri maailmaa joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Lapsen oikeuksien päivä on vuodesta 2020 alkaen ollut Suomessa virallinen liputuspäivä.

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään vuosittain marraskuussa kansainvälisen lapsen oikeuksien päivän aikaan. Teemaviikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä vapaa-ajan ja harrastusten piirissä. Mukaan voivat lähteä myös järjestöt, kunnat ja seurakunnat. Viikon aikana nostetaan esiin lapsen oikeuksia eri tavoin. Teemaviikon materiaalit ovat käytettävissä ympäri vuoden.

Seuraavan kerran Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 17.-23.11.2025. Vuoden teema on lapsen oikeus kuulua. Lue lisää teemasta sivuiltamme.

Teemaviikon järjestää lapsi- ja nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto. Viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2018.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (lapsenoikeudet.fi) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990.

Suomi oli aktiivisesti mukana lapsen oikeuksien sopimuksen valmistelussa ja laadinnassa ja allekirjoitti sopimuksen yhtenä ensimmäisistä valtioista vuonna 1990.

Voimaan lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa vuonna 1991 ja sopimus on osa Suomen oikeusjärjestystä ja voimassa lakina Suomessa. Ratifioidessaan lapsen oikeuksien sopimuksen Suomi sitoutui turvaamaan lapsen kaikki oikeudet sekä suojelemaan ja edistämään niitä.

Lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia.

Komitea valvoo toteutumista

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen sekä siihen liitettyjen valinnaisten pöytäkirjojen (lapsenoikeudet.fi) noudattamista ja niiden oikeuksien toteutumista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea (lapsenoikeudet.fi). Lapsen oikeuksien komitea antaa suosituksia siitä, millä tavalla sopimusta toteutetaan ja miten sitä tulisi soveltaa.

Vastuu sopimuksen täytäntöönpanosta kansallisella tasolla on sopimusvaltioiden hallituksilla. Sopimusvaltiot raportoivat määräajoin sopimuksen toteutumisesta lapsen oikeuksien komitealle.

Lapsen edun ensisijaisuus

Avain lapsen oikeuksien sopimuksen ymmärtämiseen on lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottamiseen velvoittava sopimuskohta.

Lapsen etu määrittyy yksittäisen lapsen kohdalla tilanne- ja tapauskohtaisesti ja arviointiin sisältyy aina myös tulkintaa. Lapsen edun määrittely edellyttää aikuisilta hyvää lapsen oikeuksien tuntemusta ja sitä, että aikuiset ovat selvillä lasten näkemyksistä.

Kun lapsen etua ja hyvinvointia pohditaan, apuna on myös ajantasainen ja uusin tieto muun muassa lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä vuorovaikutussuhteiden laadusta ja merkityksestä.

Lapsen oikeuksien komitean mukaan huomiota tulisi kiinnittää lapsen omiin näkemyksiin, lapsen identiteettiin ja taustaan, perheen ja perhesuhteiden vaalimiseen, lapsen huoltoon, suojaamiseen ja turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, lapsen haavoittuvaan asemaan, lapsen terveyteen sekä lapsen koulutukseen.

Neljä yleisperiaatetta

Sopimuksessa on neljä yleisperiaatteiksi nimettyä velvoitetta (lapsenoikeudet.fi), jotka on otettava huomioon kaikkien sopimuskohtien tulkinnassa;

• syrjinnän kielto (2 artikla),
• lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla 1 kohta),
• lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) ja
• lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuiksi (12 artikla).

Tulkintaohjeita yleiskommenteista

YK:n lapsen oikeuksien komitea julkaisee yleiskommentteja (lapsenoikeudet.fi), jotka ovat sopimuksen periaatteiden ja määräysten tulkintaohjeita. Sopimusvaltiot eivät ole erikseen sitoutuneet noudattamaan komitean yleiskommentteja. Yleiskommenteille on kuitenkin annettava merkittävä painoarvo sopimuksen tulkinnassa kansallisella tasolla.

Lue lisää: www.lapsenoikeudet.fi

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11. ympäri maailmaa sopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Päivän tarkoituksena on tuoda esille lapsen oikeuksia, niiden tärkeyttä ja merkitystä niin meillä Suomessa kuin muualla maailmassa.

Lapsen oikeuksien päivä on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2020 alkaen. Ilman lipunkuvaa lapsen oikeuksien päivä on ollut suomalaisessa kalenterissa vuodesta 2002. Lapset ovat itse olleet aktiivisesti mukana lapsen oikeuksien päivän saamiseksi kalentereihin.

Lue lisää aiheeesta:

• Lapsen oikeuksien päivästä vakiintunut liputuspäivä (lapsenoikeudet.fi)
• Lapsiasianeuvottelukunnan aloite lapset oikeuksien päivän saamiseksi viralliseksi liputuspäiväksi (lapsiasia.fi)

Järjestäkää liputusjuhla koulullanne!

Lipunnostosta voi suunnitella yhdessä lasten kanssa juuri teidän koulun näköisen juhlan! Lapset ovat luovia ja heiltä tulee usein upeita ideoita, kun heille annetaan mahdollisuus! Seremoniassa voi hyödyntää myös näiltä kampanjasivuilta löytyvää materiaaleja. Voit myös käyttää valmista käsikirjoitusta lipunnostoseremonialle (pdf).

Vinkkejä liputusseremoniaan Pateniemen koulusta Oulusta:

• Seremoniassa pitää olla hyvää musiikkia.
• Seremonia ei saa kestää liian kauan.
• Siinä ei saa olla liian vaikeita sanoja ja termejä, joita on vaikea ymmärtää.
• Oppilaat pitää ottaa mukaan suunnitteluun.
• Oppilaat lukevat itse valitsemansa tekstit.
• Seremonia ei saa olla liian virallinen.