Teema 2026: Jokainen lapsi on arvokas!
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 16.-22.11.2026. Vuoden 2026 Lapsen oikeuksien viestinnän teema muistuttaa jokaisen lapsen oikeudesta arvokkuuteen. Ihan jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään ja häntä tulee myös kohdella arvostavasti!
Jokaisen lapsen tulee voida kokea olevansa arvokas
Ajatus jokaisen ihmisen synnynnäisestä arvosta on koko ihmisoikeusjärjestelmän perusta. YK:n peruskirjan mukaan koko ihmiskunnan kaikkien jäsenten synnynnäisen arvon sekä yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perusta maailmassa.
Ihmisarvo ei riipu asemasta, tuottavuudesta eikä mistään henkilökohtaisesta ominaisuudesta. Lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2026 teema muistuttaa, että ihmisarvo kuuluu myös lapsille – ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan mukaisesti ihan jokaiselle heistä.
Jokaisen lapsen tulee tuntea olevansa arvokas, rakastettu ja tärkeä. Kun lapselle kehittyy terve omanarvontunto, hän osaa odottaa hyvää kohtelua ja ymmärtää, että myös muilla on siihen oikeus.
81 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kertoo saavansa opettajilta positiivista palautetta (Kouluterveyskysely).
Lapsen ihmisarvon kunnioittaminen on kirjoitettu sisään useisiin lapsen oikeuksien sopimuksen artikloihin. Se tarkoittaa esimerkiksi lapsen kohtaamista yksilönä ja aktiivisena toimijana sekä lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Se tarkoittaa myös fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista ja sitä, ettei lasta kohdella millään tavalla kaltoin. Myös silloin kun lapsi toimii yhteiskunnan näkökulmasta väärin, esimerkiksi syyllistyy rikokseen, on lapsen kohtelun oltava lapsen ihmisarvoa kunnioittavaa.
Kokemus omasta arvokkuudesta syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Joukkoon kuuluminen ja mahdollisuus osallistua yhteisön elämään on myös lapsille tärkeää. Lapsen Ääni -kyselyssä lapset kertovat ulkopuolisuuden tunteista ja porukasta jäämisen kokemuksista, joita perheen tiukka taloustilanne aiheuttaa.
Kokevatko lapset itsensä arvokkaiksi? Mikä vahvistaa arvokkuuden tunnetta? Mikä nakertaa sitä?
Arvostaako yhteiskunta lapsia ja lapsuutta?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa lapsiin viitataan usein tulevaisuuden aikuisina: veronmaksajina, työvoimana, hoivaajina. Lapset ovat kuitenkin arvokkaita ihmisiä ja elävät ainutkertaista elämäänsä jo nyt, lapsina ja nuorina.
Lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa, että yhteiskunnan tulee turvata lasten suotuisa kasvu: vanhempien on saatava tukea kasvatustehtäväänsä ja lapsen kehityksensä kannalta riittävä elintaso. Samaan aikaan lapsilla on oikeus hyvään elämään tässä ja nyt – esimerkiksi lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä kulttuurielämään ja taiteisiin.
Yksi keskeisimmistä lapsen oikeuksista on oikeus saada etunsa ensisijaisesti harkituksi. Valtiolla on myös velvollisuus toteuttaa lapsen oikeuksia mahdollisimman täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojen puutteissa.
Rakennetaanko yhteiskuntaa myös lapsikansalaisten hyvää elämää varten? Saavatko lapset oikeudenmukaisen osuuden yhteiskunnan voimavaroista?
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota mielikuviin, joita media luo lapsista. Medialla on suuri rooli siinä, millaisiksi yhteiskunnan asenteet lapsia ja nuoria kohtaan muovautuvat. Monipuolinen ja tarkka raportointi voi vahvistaa ymmärrystä lasten oikeuksista ja ihmisarvosta, kun taas negatiivisia stereotypioita vahvistava uutisointi voi lisätä kielteisiä asenteita.
Miten lapsista ja nuorista yhteiskunnassa puhutaan? Miten media kuvaa lapsia ja nuoria?
Lapsen oikeudet ja arvokas elämä ovat myös talouspolitiikan kysymyksiä
Lapsen oikeuksien kansallista viestintäverkostoa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto ja ohjaa lapsiasiavaltuutettu. Lapsiasiavaltuutetun työssä painottuu tänä vuonna lapsen oikeudet ja talous.
Lapsiasiavaltuutetun vuositeema muistuttaa, että talous koskettaa monella tasolla myös lapsia ja lapsuutta. Lapsetkin ovat taloudellisia toimijoita ja samaan aikaan monenlaisen taloudellisen toiminnan kohteita.
Viestintäverkoston vuositeema on vuoropuhelussa lapsiasiavaltuutetun teeman kanssa: osin näkökulmat ovat yhteisiä ja osin ne täydentävät toisiaan.
Tule mukaan!
Lapsen oikeuksien viestintäverkosto kutsuu jokaista läpi vuoden pohtimaan, millä tavoin voimme vahvistaa lasten ja lapsuuden arvostusta yhteiskunnassa. Miten muistutamme päättäjiä, mediaa ja kaikkia aikuisia lasten arvokkuudesta ja vahvistamme jokaisen lapsen omaa kokemusta siitä, että hän on arvokas? Haluamme kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria sekä heidän parissaan työskenteleviä aikuisia keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja oivalluksiaan vuositeemaan liittyen. Teeman tunnisteina käytetään #OlenArvokas, #OletArvokas.
Aiempien vuosien teemoja:
Vuoden 2025 teemalla – lapsen oikeus kuulua – on kaksi merkitystä: lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta oikeus myös tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteisiin kuuluu lapsen näkemyksen kunnioittaminen, joka tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Lapsella on oikeus sananvapauteen sekä kokoontumis- ja yhdistysvapauteen.
Lapset ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, joilla on oikeus kuulua erilaisiin yhteisöihin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on tunnistettu, että joidenkin lapsiryhmien kohdalla näiden oikeuksien toteutuminen saattaa vaatia erityishuomiota. Esimerkiksi vammaisten ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten osalta tuleekin kiinnittää erityistä huomiota sellaisten olosuhteiden luomiseen, jotka helpottavat aktiivista osallistumista yhteisöjen toimintaan.
Epävarmassa ja muuttuvassa maailmassa lapsen on erityisen tärkeää tuntea olevansa osa yhteiskuntaa ja saada näkemyksensä kuulluksi.
SaatKuulua #SaanKuulua -kampanja kutsui läpi vuoden pohtimaan lapsen oikeuksia kuulua. Kuinka voimme vaikuttaa positiivisesti nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksiin? Miten vahvistamme lasten osallisuutta?
#OikeusKuulua #SaatKuulua #SaanKuulua
Vuoden 2024 lapsen oikeuksien viestinnän teema oli lapsen oikeus oppimiseen. Erityishuomio oli oppimisen kysymyksissä varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta käsin kaikissa arjen tilanteissa.
Oppiminen on uusien tietojen ja taitojen tiedostettua tai tiedostamatonta omaksumista. Lapsi oppii opettelun, harjoittelun, kokeilun ja esimerkin kautta jatkuvasti uutta. Oivallukset, uudet tiedot ja taidot tuottavat parhaimmillaan paljon iloa.
Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus muistuttaa lapsen oikeudesta oppimiseen. Sopimuksessa nimetyt koulutuksen päämäärät liittyvät sekä lapsen omaan kasvuun ja kehitykseen että lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan vastuullisena jäsenenä kasvamiseen. Lapsella on oikeus tietoon, ja muodollisen koulutuksen tulee tukea lapsen persoonallisuuden, lahjojen ja valmiuksien kehittämistä. Oppimista tapahtuu kuitenkin kaikkialla lapsen arjessa, ei ainoastaan koulussa.
#SaanOppia #SaatOppia -kampanja kutsui läpi vuoden pohtimaan uuden oppimisen iloa ja sen edellytyksiä. Kuinka voimme vaikuttaa positiivisesti omiin ja toisten oppimiskokemuksiin, oppimisen ympäristöihin ja erilaisten tietojen ja taitojen omaksumiseen tavoilla, jotka sopivat monenlaisille oppijoille? Mitä, miten ja missä lapset tällä hetkellä oppivat? Saako jokainen lapsi Suomessa riittävät valmiudet omannäköisen elämän rakentamiseen? Oikeus oppimiseen koskee meitä jokaista läpi koko elämän!
Miltä kaikelta näyttää oikeus oppimiseen? Vuoden aikana lapsen oikeuksien viestintäverkosto halusi eri keinoin kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria monenlaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista keskustelemaan ja kertomaan omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja oivalluksistaan.
#OikeusOppimiseen, #SaanOppia, #SaatOppia
Lapsen oikeuksien viikkoa vietettiin 20.–26.11.2023. Vuoden 2023 Lapsen oikeuksien viikon teema oli oikeus hyvinvointiin. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi muodostavat jokaisen meidän terveyden perustan. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tulee tarkastella ja edistää laaja-alaisesti: lapsella on oikeus muun muassa riittävään ravintoon, sosiaaliturvaan, riittävään elintasoon, terveelliseen ja turvallisen ympäristöön, koulutukseen sekä lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.
Viime vuosien peräkkäiset ja päällekkäiset kriisit ovat kuormittaneet erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Monen perheen talous on viime vuosina kiristynyt. Lapsella on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti aina oikeus hyvään elämään ja erityiseen suojeluun.
#SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin -kampanja haastoi jokaista pohtimaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja kaikkia niitä eri elementtejä, joista hyvä elämä koostuu. Kuinka voimme vaikuttaa positiivisesti omaan ja ympärillämme olevien ihmisten hyvinvointiin? Oikeus hyvinvointiin koskee meitä jokaista!
Oikeus hyvinvointiin -kampanjavideot
Katso videomme, joissa kerrotaan lasten ja nuorten kokemuksista. Hyväksythän evästeet, jotta voit katsoa videot. Voit katsoa videon 1 ja videon 2 myös YouTubesta.
Vuoden 2022 Lapsen oikeuksien viikon teema oli oikeus turvallisuuteen. Lasten ja nuorten turvallisuus muodostuu turvallisesta ympäristöstä, turvallisista ihmissuhteista ja omasta turvallisuuden kokemuksesta. Se syntyy sekä arjen kohtaamisissa että poliittisilla päätöksillä. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huolehtimaan siitä, että lasten on turvallista elää ja kasvaa.
Turvallisuus on lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta, josta huolehtiminen kriisien aikana on erityisen tärkeää. Koronapandemian aiheuttamat epävarmuudet työllisyydessä ja taloudessa ovat heikentäneet perheiden voimavaroja. Hinnat nousevat, eivätkä sosiaaliturva ja palkkataso pysy perässä. Ilmastonmuutos ja Ukrainan sota heijastuvat lasten ajatuksiin tulevaisuudesta.
#MunTurvallisuus #SunTurvallisuus -kampanja haastoi jokaisen pohtimaan kaikkea sitä, mikä tuo turvaa lapsille, nuorille ja meille itsellemme sekä sitä, miten voimme omalla toiminnallamme luoda turvallisuutta ympärillemme. Oikeus turvallisuuteen koskee meitä kaikkia.
Turvallisuus on…
Kampanjassa lasten ja nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia turvallisuudesta tuotiin esille 16.11.2022 julkaistussa Turvallisuus on… -julkaisussa ja Turvallisuus on… -videoissa. Videot julkaistiin sosiaalisessa mediassa Lapsen oikeuksien viikolla maanantaina, keskiviikkona ja sunnuntaina. Voit katsoa linkin takaa Youtubesta ensimmäisen Turvallisuus on -videon!
Turvallisuus on… -julkaisu koostuu keväällä -22 järjestetyn kirjoituskilpailun sadosta. Kirjoituskilpailun moninaisissa teksteissä lapset ja nuoret pohtivat turvallisuutta ja toivat esiin omia ajatuksiaan siitä, mitä kaikkea turvallisuus juuri heille tarkoittaakaan. Turvallisuus on -julkaisun löydät Lastensuojelun Keskusliiton julkaisuista (lskl.fi).
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Silti edelleen liian moni lapsi ja nuori saa osakseen huonoa kohtelua. Muita useammin kiusaamista ja kaltoinkohtelua kokevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat, ulkomaalaistaustaiset sekä eri tavoilla toimintarajoitteiset lapset ja nuoret. Syrjintä loukkaa lapsen ihmisarvoa.
#MullaOnVäliä #SullaOnVäliä -kampanja haastoi jokaisen pohtimaan, miten haluamme itse tulla kohdelluiksi ja miten kohtelemme muita. Hyvä kohtelu on jokaisen oikeus ja velvollisuus!
Kampanjassa lasten ja nuorten omia kokemuksia hyvästä ja huonosta kohtelusta tuotiin esille Lapsen ääni -videoissa ja videoita jaettiin somekanavissamme kampanjan aikana. Katso ensimmäinen Lapsen ääni -video YouTubesta tai alta. Löydät kaikki videot mm. Lapsen oikeuksien YouTube-kanavalta.