Moni meistä tunnistaa, miltä nälkäkiukku tuntuu: ei jaksa keskittyä, pienetkin asiat ärsyttävät ja olo on kokonaisvaltaisen nihkeä. Toisaalta moni pystyy myös samaistumaan siihen tunteeseen, kun saa nauttia maittavasta ruoasta hyvässä seurassa esimerkiksi juhlissa. Ravinnon saaminen ei siis ole pelkästään nälän tunteen taltuttamista, vaan se voi olla myös yhteisiä kohtaamisia, mielen hellimistä ja omasta vireystilasta ja aivoterveydestä huolehtimista.
Ohjeet:
Tehtävä 1: Hyvinvoinnin tarkastelua kuvien kautta
Opettaja kertoo oppilaille positiivisesta ruokapuheesta ja sen merkityksestä. Pyritään välttämään ruokien tai ruoka-aineiden jaottelemista “terveellisiin” ja “epäterveellisiin”. Apuna voi käyttää esim. Ruokakasvatusyhdistys Ruukun blogia “10 vinkkiä myönteiseen ruokapuheeseen” (ruokakasvatus.fi).
Tehtävä toteutetaan pienryhmissä (3–5 henkilöä / ryhmä).
Tehtävässä käytetään valmista Merkityksellistä ruokaa -taulukuvasarjaa (pdf), josta opettaja näyttää yhden kuvan kerrallaan. Jokaisen kuvan jälkeen pienryhmät keskustelevat ajatuksistaan ensin oman ryhmänsä kesken, minkä jälkeen ryhmät jakavat tärkeimmiksi kokemansa asiat koko luokalle. Löydät alempaa sivulta ehdotuksia kuvien tulkinnasta opettajan tueksi.
Opettaja herättelee oppilaiden ajatuksia esim. kysymyksillä:
- Mikä tilanne voisi olla kyseessä?
- Miten ruoka liittyy tilanteeseen? / Millainen ruoka sopisi tähän tilanteeseen? Miksi?
- Miten ruoka on yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin tässä tilanteessa?
- Ei vaikuta ainoastaan fyysiseen hyvinvointiin (nälkä lähtee), vaan myös psyykkiseen (esim. tulee parempi mieli)
Ehdotuksia kuvien tulkinnasta:
- Kuva 1. Vuorikiipeilijän lepotauko
- Ruoaksi jotain nopeaa ja helppoa: välipala- tai suklaapatukka, urheilugeeli, pähkinöitä…
- Saa lisää energiaa, vaeltaminen tuntuu mielekkäämmältä, vältytään uupumuksen aiheuttamilta tapaturmilta, kroppa saa hetken levätä, kanssaihmiset säästyvät nälkäkiukkuärinältä.
- Kuva 2. Kokeisiin valmistautumisen uupumus
- Ruoaksi jotain mielialaa nostavaa, myös nesteytys kuntoon. Onko muistanut syödä ollenkaan?
- Jos aivot eivät saa riittävästi energiaa, opiskelu ei suju, asiat eivät jää mieleen ja saattaa kokea epäonnistumista.
- Kuva 3. Yksinäisyys / Masentuneisuus
- Kun mieli on matalalla, ei välttämättä muista tai ei tee mieli syödä. Tärkeää olisi syödä edes jotain ravinteikasta päivittäin.
- Itseään ruokkiva kehä: kun on psyykkisesti huono olo, ei tee mieli syödä, ja olo huononee entisestään.
- Voisiko jonkun yksinäisen päivää piristää jakamalla vaikka suklaapatukan hänen kanssaan? Ruoka ihmisiä yhdistävänä tekijänä.
- Kuva 4. Lepo
- Levon ja ravinnon yhteysmerkitys hyvinvoinnille.
- Kuva 5. Kehonpainoharjoittelu
- Urheilijan tulee kiinnittää huomiota siihen, että syö tarpeeksi.
- Loukkaantumisriski kasvaa, kehitys ja uuden omaksuminen hidastuu ja suorituskyky laskee, jos ei ole tarpeeksi energiaa.
- Kuva 6. Syntymäpäiväjuhlat
- Mitä tahansa lempiruokia.
- Keskiössä seurasta ja ruoasta nauttiminen. Yhdessäolo vahvistaa ihmissuhteita ja vaikuttaa positiivisesti myös mielenterveyteen.
- Kuva 7. Lapsen ja tärkeän aikuisen ruoanlaittohetki
- Valmistetaanko kuvassa esim. suvun salaista reseptiä? Johonkin juhlapyhään liittyvää ruokaa? Arkiruokaa?
- Sosiaalisten suhteiden parantuminen, kulttuuriperimän siirtäminen eteenpäin, taitojen opettelusta saatu ilo.
(Bonus)tehtävä 2: Mitkä Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat liittyvät ruokaan?
Oppilaat tutustuvat pienryhmissä Lapsen oikeuksien sopimukseen ja kirjoittavat muistiin kaikki ne artiklat, jotka liittyvät heistä tavalla tai toisella ravintoon. Oppilaat voi ohjata tutustumaan esimerkiksi Lapsen oikeuksien sopimuksen tiivistelmään (unicef.fi), tai vastaaviin sivustoihin, joilla kerrotaan Lapsen oikeuksien sopimuksesta.
(Bonus)tehtävä 3. Yksilötehtävä: Miellekartta
Tehtävä toteutetaan yksilötyönä.
Oppilas luo miellekartan, jossa hän pohtii omaan elämäänsä liittyvien ruokien fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia merkityksiä ja sitä, miten ravinto vaikuttaa uuden oppimiseen ja omaksumiseen. Lisäksi hän voi miettiä, millaisia sekä positiivisia että negatiivisia ruokaan liittyviä tunteita hän tunnistaa omasta elämästään, ja pohtia mistä ne johtuvat.
