Tehtävässä tutustutaan oman kehon ainutlaatuisuuteen kirjoittamalla tai piirtämällä asioita, joista pitää omassa kehossa. Lisäksi keksitään keinoja, joilla voidaan edistää oman kehon hyvinvointia.
Tehtävässä tutustutaan lapsen syrjimättömyyden oikeuteen. Opettaja esittelee YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen syrjinnän kiellon ja sen merkityksen. Oppilaat katsovat lyhyet videot ja keskustelevat pienryhmissä siitä, miten kaikki voivat tuntea itsensä hyväksytyksi ja mitä voidaan tehdä ympäristön inklusiivisuuden edistämiseksi.
Tehtävässä tutustutaan tunteisiin tulostettavien tunnekorttien avulla. Lopuksi käydään yhteistä keskustelua tunteiden ilmaisusta.
Oppilaat työskentelevät pareittain ja pohtivat, miten eri tunteet näkyvät kasvoilla ja mistä ne voivat johtua. Tunteet piirretään tulostettavaan kuvapohjaan. Tehtävän lopuksi keskustellaan yhdessä tunteiden merkityksestä ja niiden sanoittamisen tärkeydestä.
Tehtävän aikana oppilaat pääsevät muistuttamaan mieleen rasismin, ennakkoluulon, stereotypian ja vihapuheen käsitteet sekä tutkimaan niiden vaikutusta yksilön ja ihmisryhmien elämään. Lisäksi perehdytään siihen, miten omia ennakkoluulojaan voi haastaa ja purkaa.
Tehtävässä katsotaan Mahdin Nuoret ry:n rasismista kertova video. Videon katsomisen jälkeen keskustellaan ryhmissä tai yhteisesti laajemmin rasismiin liittyvistä kysymyksistä.
Tunneleikissä tutustutaan tunteisiin liikkeen ja kehon ilmaisun kautta. Leikkiä on helppo muokata eri tavoin, jotta se sopii juuri teidän oppilaidenne tarpeisiin.
Tehtävässä luodaan yhdessä luokan digiturvallisuussäännöt ja kirjataan ne näkyville luokan seinälle. Apuna voidaan käyttää valmiita esimerkkejä. Halutessaan oppilaat voivat kuvittaa säännöt esimerkiksi piirtämällä niihin liittyviä emojeja tai muita kuvia.
Tehtävässä oppilaat tutkivat koulun toimivuutta ja yhdenvertaisuutta. Oppilaat selvittävät ryhmissä, miten yhdenvertaisuus toteutuu juuri heidän koulussaan, ja pohtivat mahdollisia parannuksia.
Oppilaat pohtivat ryhmissä eri näkökulmista, miten nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Ryhmät kokoavat ajatuksensa esimerkiksi ajatuskartalle tai osallistuvat pistetyöskentelyyn. Lopuksi pohdinnat esitellään koko luokalle yhteistä keskustelua varten.
