Sarjakuvatehtävä: Kaikki mukaan!
Tehtävässä oppilaat piirtävät sarjakuvan hahmosta, joka kokee yhteenkuulumisen tai ulkopuolisuuden tunnetta. Apukysymykset auttavat syventämään pohdintaa ja kuvitusta.
Tehtävässä oppilaat piirtävät sarjakuvan hahmosta, joka kokee yhteenkuulumisen tai ulkopuolisuuden tunnetta. Apukysymykset auttavat syventämään pohdintaa ja kuvitusta.
Tehtävässä perehdytään lapsen oikeuksien sopimuksen neljään yleisperiaatteeseen. Neljä yleisperiaatetta ovat lapsen oikeuksien sopimuksen selkäranka ja peruspilarit. Jokainen ryhmä perehtyy yhteen lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteeseen ja esittelee sen muulle luokalle. Kerrotaan, mitä yleisperiaate ryhmän mielestä tarkoittaa, ja annetaan jokin esimerkki lapsen arjesta.
Lepo ja rentoutuminen tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointiamme ja oppimistamme. Bingossa merkataan ylös esim. Lapsen oikeuksien viikon aikana toteutuneet lepo- ja rentoutumishetket. Soveltuu kotitehtäväksi.
Millainen olisi lasten unelmien kouluviikko? Tehtävässä suunnitellaan lukujärjestys.
Tehtävässä pohditaan opettajan lukeman tarinan avulla oppimista vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Tehtävän voi toteuttaa myös luetunymmärtämistehtävänä.
Tehtävässä palautetaan mieleen omia oppimiskokemuksia ja pohditaan sitä, millainen oppija itse on. Oppilaat jaetaan 3–5 hengen pienryhmiin keskustelemaan aiheesta. Tämän jälkeen keskustellaan yhdessä oppimisen iloon ja motivaatioon vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, mikä haittaa oppimista. Lopuksi oppilaat vastaavat viittaamalla tai liikkumalla luokassa erilaisiin opiskelutottumuksiin liittyviin kysymyksiin.
Oppilaat katsovat Mielenterveystalon videot nuorten keskittymisvaikeuksista ja niiden hallinnasta. Listataan arjen rutiineja, jotka tukevat keskittymistä ja ajanhallintaa. Pohditaan, löytyykö viikosta riittävästi aikaa koululle, levolle, sosiaalisille suhteille ja harrastuksille. Lopuksi valitaan yksi omaan elämään liittyvä tavoite, jota haluaa kehittää (esim. parempi ajankäyttö tai keskittymisen parantaminen) ja asetetaan kolme pientä ja konkreettista keinoa tavoitteen edistämiseksi kuukauden ajaksi.
Tehtävässä pohditaan omaa tulevaisuutta ja siihen liittyviä unelmia. Millaisia vahvuuksia minulla on ja mihin ne voivat minua tulevaisuudessa johtaa. Unelmat voivat olla korkealentoisiakin, mutta kuitenkin todenmukaisia. Tarkoitus on opiskelu- tai työpaikkalistauksen sijaan miettiä tulevaisuuden unelmia laajemmin. Tämän jälkeen oppilaat tekevät omakuvan tulevaisuuden minästä. Kuvan voi joko piirtää, visualisoida miellekarttana tai tehdä tietokoneella esitelmän muotoon.
Tehtävässä pohditaan digitaalisten laitteiden hyötyjä ja haittoja oppimisen näkökulmasta. Oppilaat jakautuvat pienryhmiin ja tutkivat digitaalisuuden hyötyjä ja haittoja oppimisessa. Puolet ryhmistä etsii digitaalisuuden positiivisia vaikutuksia, ja puolet keskittyy haittoihin. Jokaisen ryhmän tulee löytää vähintään kaksi faktaa väitteensä tueksi oppikirjoista tai netistä.
Keskittyminen, lepo ja rauhoittuminen ovat tärkeä osa oppimista. Tehtävässä pidetään yhteinen rauhoittumishetki, joka sopii esim. koulupäivän tai oppitunnin päätteeksi. Tehtävässä opettaja lukee ääneen rentouttavan meditaatiotekstin.