Oppilaat työskentelevät pienryhmissä ja ottavat kuvan heidän mielestään koulun kivoimmasta ja tylsimmästä paikasta. Muiden ryhmien tehtävänä on arvata, kumpi paikka on kyseessä, ja ryhmä perustelee valintansa. Lopuksi ryhmät miettivät, miten tylsästä paikasta saisi viihtyisämmän, ja pohtivat, kenelle parannusehdotuksia voisi esittää.
Tehtävässä oppilaat astuvat kunnanvaltuutetun saappaisiin ja suunnittelevat ryhmissä lapsiystävällisen kunnan tai naapuriston. Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi kirjoittamalla, piirtämällä tai askartelemalla ajatuskartan.
Oppilaat työskentelevät pienryhmissä ja etsivät tai luovat itse meemejä hyvän kohtelun teemasta. Meemit käydään yhdessä läpi ja pohditaan, sisältävätkö ne loukkaavia piirteitä tai pyrkivätkö ne vaikuttamaan mielipiteisiin. Lopuksi keskustellaan myös siitä, miten suhtautua meemeihin, jotka ovat sekä hauskoja että loukkaavia.
Oppilaat pohtivat pienryhmissä haastavia tilanteita, joissa hyvään kohteluun liittyvät kysymykset eivät aina ole yksiselitteisiä. Tavoitteena on herättää keskustelua toisten huomioon ottamisesta, väkivallattomuudesta ja auttamisen velvollisuudesta. Lopuksi voidaan harjoitella konkreettisia taitoja, kuten hätäpuhelun soittamista.
Tehtävässä oppilaat tutkivat koulun toimivuutta ja yhdenvertaisuutta. Oppilaat selvittävät ryhmissä, miten yhdenvertaisuus toteutuu juuri heidän koulussaan, ja pohtivat mahdollisia parannuksia.
Tehtävässä pohditaan, mitä hyvä kohtelu tarkoittaa haastavissa tilanteissa. Oppilaat käsittelevät moraalisia kysymyksiä ensin pienryhmissä ja sen jälkeen yhdessä. Tavoitteena on oppia asettumaan toisen asemaan, kunnioittamaan muiden tunteita ja löytämään reiluja ratkaisuja eri tilanteisiin – vaikka yhtä oikeaa vastausta ei aina olisikaan.
Oppilaat pohtivat ryhmissä eri näkökulmista, miten nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Ryhmät kokoavat ajatuksensa esimerkiksi ajatuskartalle tai osallistuvat pistetyöskentelyyn. Lopuksi pohdinnat esitellään koko luokalle yhteistä keskustelua varten.
Oppilaat kirjoittavat tarinan tai piirtävät sarjakuvan valitsemastaan oikeudesta. Tarina alkaa siitä, että oikeus ei toteudu, ja lopussa oikeus toteutuu. Tehtävän voi myös toteuttaa ryhmätyönä siten, että ryhmät tekevät näytelmän tai videon.
Oppilaat suunnittelevat, miten koulu tai luokka voisi juhlia Lapsen oikeuksien päivää 20.11. Suunnittelussa pohditaan juhlan tavoitetta, tunnelmaa, ohjelmaa ja valmisteluja sekä tutustutaan lapsen oikeuksiin. Juhlan voi toteuttaa käytännössä tai pitää suunnitelman vain hypoteettisena.
Tehtävässä luokka jaetaan kolmeen ryhmään, jotka kiertävät kolmella pisteellä. Jokaisella pisteellä on oma teemansa, joiden perusteella oppilaat täyttävät kohtia ajatuskarttaan. Pisteiden suorittamiseksi vähintään yhdellä jokaisen ryhmän jäsenellä tulee olla laite, jolla voi lukea QR-koodin ja vierailla verkkosivuilla.
